-
Äären äärellä
Takaisin perusteisiin: “extreme metal” niputtaa yhteen black, death, ja thrash metalin kaltaisia de facto alagenrejä. Yhteistä on äänellisten, verbaalisten, tai visuaalisten rajojen haastaminen ja rikkominen.
-
Kohti ääretöntä…
Metallimusiikkikonossöörit saattavat muistaa teinivuosien genresodista “extreme metal”-leiman. Vaikkei se itsessään täyttäisi hyväksytyn genren kriteerejä, on se välillä käytännöllinen kattokäsitteenä. Samalla tosin avautuu ainakin itselleni uusi Pandoran lipas: jos meillä on äärimetallia, täytyy meillä olla äärimusiikkia.
